Kuolemaa ja syntymää

Sain tänään kuulla, että meidän vanhin kasvatti muuttaa keskiviikkona Sateenkaarisillalle. Jotenkin tuntuu erityisen surulliselta ja ahdistavaltakin, en osaa oikein edes kuvailla tunnetta..... ihan kuin jotenkin kaikki loppuisi yhtäkkiä tähän...

Mutta elämä on tällaista. Murheellisen viestin jälkeen oli piristävää lähteä katsomaan työkaverin rottispentuja, aivan ihania karvapalleroita. Viisviikkoisia ja emän maidolla syöneet niin, että niitä piti kuulema opettaa kävelemään - sen verran olivat tuhteja. Ja tosiaan, olihan niistä pari aivan uskomattomia möhköjä. Vaan pianpa niistä kilot karisee, kunhan vauhti kasvaa. Kiitti Petra, että sain tulla! Ja tässä vielä linkki Finnmaidens-sivuille, laadukasta ja vastuullista kasvatustyötä ja sellaisia periaatteita, joita mieluusti itsekin allekirjoitan!

Siinä kaikki ihanuudet...

ja tässä yksi nöpöläinen... Taas muistui mieleen, miksi toivon meille seuraavaksi trikoloria basenjia! Rottweilereista mun pitkä koiraharrastus alkoi 1960-luvulla, mutta kookas käyttökoira ei oikein meille sovi, basu sen sijaan kyllä. Kun en parempaakaan rotua ole toistaiseksi keksinyt....

meidän M-pennuista Misty ja Migo