Siinäpä varsinainen tunnelmakuva! Pennut on nyt kolme viikkoa, tänään annettiin ensimmäinen matokuuri ja viikonloppuna alkaa jauhelihan syönti. Toivottavasti maistuu kaikille - nuo meidän tytöt on kyllä niin käsittämättömän pieniä, etten lakkaa ihmettelemästä! Muutama niistä näyttää jäävän aina tissikisassa viimeiseksi ja sen kyllä huomaa. Mutta eiköhän paino lähde paremmin nousuun, kunhan pääsevät kunnon muonaan kiinni - ja kuten tuosta epäselvästä kuvasta arvaa, sutinaa riittää. Jos ipanat ei nuku niin koko ajan ne tohisee jotain, siis kun joku on pentulaatikon läheisyydessä. Toki ne kuitenkin vielä nukkuu suurimman osan ajasta.
Oma sairaslomakin lähenee loppuaan ja viime yö oli ensimmäinen, kun sain nukuttua ilman, että selkään koskee. Tästä se lähtee. Pennut on onneksi todella hiljaisia eli niiden puolesta ei mikään häiritse unta, pentuhuoneen lämpötila kylläkin. Meikä kun nukkuis mieluiten yliviileässä. No, muutama viikko vielä ja sitten omaan sänkyyn - sitä kyllä odotan.
Pentujen Miki-iskältä tuli tervehdys - on se vaan uskomaton basenjiksi. Meillä tuollainen ihana lampaantalja olis revitty suikaleiksi ja villoja kaivettu kurkusta ties miten kauan. Toivottavasti pennut tulee isäänsä (ei tosin Morgankaan ole pahantekijätyyppi) eikä setäänsä, joka täällä meillä asustelee :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti