29. tammikuuta 2013

Pentuelämää

Joskus se on auvoista, kuten alla - kiitos kuvasta Sara ja tsemppiä Pellen kanssa! Kyllä noita rauhallisempia hetkiä tulee pikku hiljaa vaan enemmän!

Meidän pyryharakka se näytti aamusella oikein kengurumeininkiä, hyppäsi hirmu loikalla sohvalta pöydän yli ja mätkähti telkkarilipaston eteen oikein sanoisko mallikkaasti. Ravisteli hetken itseään, ei ääntäkään päästänyt ja sitten hirmuvauhtia alakertaan ja takas ylös. On se vaan käsittämätön raketti!! Likka on joustava ja hoikka, se näköjään syökin vain joka toinen päivä. Ja niin, sitähän sanotaan, että kissalla on yhdeksän henkeä; montakohan basenjilla on - varmaan (ja toivottavasti) saman verran! Ettei tästä tulis mitään murheenkryyniä eikä edes vakuutusyhtiön kanta-asiakasta...

Tällaista meillä on illan "rauha", vanhus pysyttelee itsekseen, jos suinkin mahdollista. Ja setä ja lapsukainen riehuu ja riehuu ja riehuu
... paitsi, että joskus vahingossa ipana vetää henkeä, kun Peetu livistää muualle. On muuten mielenkiintoista nähdä, mikä tuosta likan päästä oikein tulee, jääkö puikkokuonoksi vai täyttyykö kuono-osa edes hitusen. Basenjillahan pitäisi olla päärynänmuotoinen pää eikä sen pitäisi muistuttaa bernhardilaista tai kuutiota, mutta erilaisia variaatioita taitaa pian olla yhtä paljon kuin koiria. Mutta oikeesti: tärkeintähän on se, mitä siellä sisäpuolella on, kaikki muu on vain kuorta ja kosmetiikkaa!

2 kommenttia:

helena.eloniemi kirjoitti...

Onneksi on Peetu-setä olemassa, niin saa Simppa olla enemmän rauhassa :-) Simppa kuitenkin makaa samalla sohvalla, joten kyllä se taitaa ihan pikkuisen kuitenkin sietää noita "riehupellejä" ja haluta olla niiden lähellä :-)

Hannele kirjoitti...

Sehän siinä Helena just onkin, kun se haluais olla aina porukoissa ja lähellä eikä sit kuitenkaan siedä kakaraa - eikä kyllä läheskään aina Peetuakaan. Tuossakin sohvakuvassa seuraava tilanne oli irvistys ja pennun tökkääminen alas päin pöytää, kun se vahingossa osui vanhaa äijää kankkuun. Ja jos me mennään sohvalle ja vaikka jalka osuu ukkoon niin hammasta tulee taas - inasen on vaikeeta sen kanssa. No, ehkä tai varmaankin tilanne tässä kevään aikana ratkeaa....