Kidutusta odottaessa

Siis hampaanpoistoon lähdössä (oman, ei koirien) ja aikaa hetki seurailla nettisivuja ja tsekkailla vanhoja naamakirjapostauksia ja sähköpostiviestejäkin. Mihin ihmeeseen tää basenjimaailma onkaan menossa? Jotenkin sellainen snobbailumeininki ja aikamoinen omahyväisyys alkaa välillä haiskahtaa ja ihailijakaartit kun peukuttaa niin joidenkin tekis puolestaan mieli pistää sormet kurkkuun. Juttelin joku aika sitten erään basenjiväkeäkin hyvin tuntevan kanssa ja todettiin vain naureskellen, että parempi pysyä enempi sivuraiteilla tai eläkeläisroolissa - "ameriikanmeininki" lienee tarttunut joihinkin ja oikeasti tärkeät asiat näyttää unohtuvan. No, aikaa kun kuluu niin monet asiat löytää edestään ja niiden myötä ehkä oppii jotain. Ja onneksi toki on useita, jotka kasvatustyöllään osoittavat toimivansa rodun parhaaksi, oikeasti. Kyllä muuten huvitti, kun facebookissa eräs jenkkihandleri ja kait jotain kasvattanutkin esitti, että uudelle, maailmalaajuiselle pentuepalstalle hyväksyttäisiin vain ne yhdistelmät, jotka on valiovanhemmista. Hups, tittelipä se on tärkein asia koiranjalostuksessa! Melkein yhtä pölhöä on kyllä mainostaa, että 2-vuotias koira on terveeksi testattu - terve koira on kyllä taatusti enemmän kuin Fanconi ja silmät (ja ehkä lonkat).

Mutta se siitä, mukavia kuulumisia sain kaukaa maalta, kiitos Anne ja Titus (Mutabaruga's Human Rights). Tituksellahan diagnosoitiin joitain vuosia sitten eli noin 3-vuotiaana ikävä virtsakiviongelma (kystinuria) ja se on jalostuskiellossa. Mikä tietenkin harmittaa mua suunnattomasti, mutta ymmärrän asian täysin. Se voi olla dramaattinen sairaus ja kun on jossain muodossa perinnöllinen, jalostuskielto on väistämätön - kun geenitestiäkään ei basenjille ole olemassa. Onneksi Titusta ei ehditty käyttää jalostukseen, mitä lie vahinkoa olisi ehtinyt tuottaa jälkeläisilleen. Joka tapauksessa, tärkeintä on, että Titus voi hyvin, syö tavallista nappularuokaa eikä tarvitse mitään sen kummempia hoitoja. Musta mies asustelee maatilalla nykyisin hoidellen perheen ihmisvauvaa - kaikkea hyvää sinne teille Anne!

Hampaista vielä: meidän tän talven pentusten äiti Morgan kävi myös kidutettavana. Sen kulmahammas lohkesi pahasti täällä ollessa, luultavasti Simon kanssa tapellessa. Hammas oli pakko poistaa, mikä on tosi kurjaa, koska koira tarvitsee kulmureita kaikkeen pureskeluun. Morganilta poistettiin jo aiemmin yksi poskihammas, madame on nyt jo nuorella iällä harvahammas. Mutta jos on pakko niin sitten on - huolellinen hammashuolto on koiralle yhtä tärkeää kuin ihmiselle. Morgan on koira, jolle tulee hammaskiveä tosi helposti; sekin saattaa muuten olla perinnöllinen taipumus, joten kakaroitten suuhun pitää alkaa kurkkailemaan, siis kunhan isot hampaat on kunnolla kasvaneet. Sitä ennen tietenkin vahditaan maitohampaiden vaihtumista eli lähinnä sitä, että piikkikulmurit lähtee ajoissa.