Mennyt viikko on ollut täynnä huolensekaista jännitystä eikä tällä kertaa koirien takia. On hienoa, että ihmisistä pidetään huolta kuin autoista - on määräaikaistarkastuksia niinkuin autoillakin - meidän ihmisten tarkastukset on vaan vapaaehtoisia. No, minä niissä kyllä käyn, osallistunhan verovaroin niiden kustantamiseenkin, ja tulosten odottaminen onkin näköjään vuosi vuodelta vaan tuskallisempaa. Kun alkaa olla iässä, jolloin mikä vaan inhottavuus voi puhjeta, ja ilman oireita. Odottaminen jatkuu vielä ja kun vähän kait stressin seurauksena sain mahataudinkin niin nyt sitten viikonloppu vaan loikoillaan. Ja kerätään voimia tulevaan viikkoon.
Koiruuksilla on kaikki hyvin ja kaksi nuorinta saa aikansa kulumaan puruleikeillä. Jotka kyllä välillä näyttää aika hurjilta! Ja hurjalta näyttää taas Peetun sulkasatokin, ihan järkyttävä karvanlähtö ja joka paikassa on irtokarvaa ja karvatuppoja. Että pitääkin olla tollanen karvanoppa siunaantunut meille! Mutta ihana se on ja pianhan taas toikin riesa on ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti