Ja hyvin toimii nyt Peetun kanssa, se ohimennessään nuuhkasee tytsyn peräpäätä ja menee pois. Ei mitään merkkiä kiinnostuksesta ja ulvominenkin on loppu. Very nice, sanoisin!
Tässä vaiheessa pakostakin tulee miettineeksi mahdollista pennutusta ja sukutauluja. Aika hurjaa muuten, miten äiti-Morgan on yhtäkkiä aika monen basun sukutaulussa - tai siis tämän kauden jälkeen nimenomaan, jos astutukset onnaa ja parin vuoden päästä vielä useamman. Liekö miten hyvä asia, aika näyttää ja joidenkin vuosien päästä Jalostuksen tavoiteohjelman tilastot kertovat sitten oman totuutensa. Toivottavasti se daami pysyy terveenä, muuta ei voi toivoa. Ulkonäkö on oma lukunsa, vain terveys on oikeasti tärkeää. Jaa niin, mahdanko sitten Tytillä pennut teettää; mahdollistahan sekin on. Eli lisänä rikka rokassa, hämähäkki taikinassa..... Seuraava kysymys sitten: mitä annettavaa sillä on rodulle? Ei ainakaan geneettisesti kovin mitään uutta, mutta mullehan se on Tärkeä (ja melkein se Ainoa). Siinäpä perustelua yllin kyllin ♥ !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti