Pyhäinpäivää!

Tänään sopii muistella kaikkia rakkaita poismenneitä ja miksei myös koiriakin. Niiden tassunjälki on sydämessä ikuisesti ja perheenjäseniähän ne on olleet - kellä lyhyemmän, kellä pidemmän aikaa. Jotkut on menettäneet rakkaansa tapaturmaisesti, jotkut sairauteen tai vanhuuteen, jonkun lemmikki on jouduttu päästämään pois käytösongelmien takia. Meillä kotona on koettu kaikkea muuta paitsi tapaturmia ja lähellä nekin on olleet. Tuossa kuvassa ja uurnassa oleva Inehän pääsi karkuun pojilta auki jääneestä portista ja jäi auton alle. Selvisi vuorokauden sairaalahoidolla ja aivotärähdyksellä, onneksi. Poikansa Simo taas meni joutsenten perässä kevätjäihin - ennenkuin meille laitettiin talveksi mökille rannansuuntainen aita vahinkojen välttämiseksi. Simo saatiin isännän nopean toiminnan takia onneksi niskasta ylös; tuttavan basenji meni vuosia sitten mereen ja voin vain kuvitella omistajan tuskan, kun mitään ei voinut tehdä.

Facebookissa käytiin suomalaisten basenjien ryhmässä antoisa keskustelu siitä, voiko basenjia pitää vapaana. Keskustelu poistettiin harmittavasti, liian värikästä kieltä ilmeisesti myös meikäläiseltä. Minä kun en oikein osaa olla hajuton ja väritön enkä kaikkien kanssa hiljakseen samaa mieltä, jos en ole. Mun korvaan särästi pahasti tämäntyylinen kommentti, että koira saa juosta vapaana vaikka auton alle, kuolipahan onnellisena. No juu, tuosta voi olla ainakin kahta mieltä, mutta mulle onnellinen koira on hengissä oleva koira, sen verran itsekäs olen. Ja kaikkihan ei kuole, jäävät kitumaan :-(

Siellä sanottiin myös, että sellaisen ei pitäisi kasvattaa basenjeita lainkaan, joka kehottaa pitämään kasvattinsa kiinni. Heh, no raflaavaa tietty eikä mitenkään haittaa: minä kehotan edelleen äärimmäiseen varovaisuuteen metsästävän basenjin kanssa: se saattaa pysyä pihapiirissä ja metsäteillä, mutta annas kun jänis, kettu tai vaikka vain orava osuu kohdalle - sitten mennään. Ja basenji kykenee ajamaan saalistaan kilometritolkulla; missä on niin turvallinen alue, jossa ei autoteitä tuolla etäisyydellä ole? Kysynpä vaan. Mutta: jos tunnet koirasi hyvin, sulla on vain yksi (laumassahan ne metsästää innokkaammin) ja sekin laiskanpulskea, ehkä se vapaanapito on ihan passelia. Tietoisen riskin siinä kuitenkin aina ottaa; vakuutushan tietenkin sitten korvaa ja saa uuden koiran tilalle, jos haluaa. Nää on raadollisia juttuja enkä ainakaan itse haluaisi menettää yhtään kasvattia, se suru on niin riipaisevaa ja vahinkojakin sattuu ihan riittävästi, vaikka kuinka varoisi. Ne karkaa auton ovesta, jos eivät ole valjaissa, auton peräkontista, jos eivät ole häkissä, oven raosta, piha-aidan alta, kaulapanta vedetään pään läpi tai purraan talutin salamana poikki - miettimisen aihetta siinäkin.

Poistuin tuosta FB-ryhmästä, jotten vaan enää tulisi loukanneeksi siellä ketään. Mun mielipide tuosta asiasta on siis harvinaisen selvä ja jokainen tekee niinkuin lystää ja viisaaksi katsoo. Varsinkaan uutta basenjinomistajaa pitää mun mielestä kuitenkin varotella; oman koiran taipumusten tunteminen on tärkeää, mutta myös rodulle kuuluvan perusominaisuuden: metsästysvietin. Hyvä on toki myös muistuttaa kouluttamisen tärkeydestä ja vaikkapa luoksetulon opettamisesta ja pillin käytöstä - mutta vietikkääseen basenjiin tai eläimeen yleensäkään ei koskaan voi täydellisesti luottaa, se on syytä muistaa. Ja se syyllisyydentunto itselle, ei kait kenenkään toiveissa.

Kovaa menoa Korsossa (ja joskus kovaa puhettakin). Tässä muisto muutaman vuoden takaa, pappa on poissa - mutta onneksi saimme pitää sen vielä vuosia sen jäihinputoamisen jälkeen. Ja niin tosiaan, järvet ja lammet on taas jäätymässä, ollaan varovaisia! Hyvää, rauhallista ja turvallista pyhää kaikille!