Sisko kylässä

Lämpimän viikon lämmin loppu ja kiva, kun koisseille tuli riehukaveri. Meikä kun ei saisi hiota, ettei haavasidos irtoa - yllättäen iho alkoi reagoida laastariliimaan ja nosti vesikellot selkään, ei niin kivaa. Nyt sitten kokeillaan jos jonkinlaista viritystä ja aina ne ei ihan toimi. Mutta parempaan ollaan menossa, hyvä niin.

Koirat sai siis tänään omatoimista liikuntaa, kun Tytin Peppi-sisko Lappeenrannasta tuli käymään. Peppi oli kumman äreä siskolle ja pomotti sitä aluksi oikein kunnolla. Liekö juoksuilla sitten vaikutusta, toivottavasti tollanen pörhellys menee ohi. Vaikka ei silti, kyllä Peetukin saa välillä kyytiä (herkuista) ja sehän on niin lapatossu, että alistuu.

Peppi ja Tytti pistää Peetun kanveesiin!

Moikka sanoo Peetu

Pepin nassu on hauska: sellainen oikeanlainen eli päärynänmuotoinen pää, jossa valkoinen väri pistää kuonon näyttämään ehkä inasen raskaammalta kuin se on. Mutta söötti se on, puikula-Tytti on eri maata. Peppi on myös mukavaluonteinen tuumailija ja yllättäen haluaa myös miellyttää kotiväkeään, lysti pakkaus! Meidän Tytti oli kuin mettäläinen Pepin rinnalla, mutta niinhän se on, toiset noudattaa kasvatusohjeita paremmin kuin kasvattaja itse. Hyvä Elina ja Janne!