Brunon tittelirivi on komea: INT & FIN & S CH, EST CH, NordW-05, EuW-06, mutta menestys sikseen; ennenkaikkea Bruno oli papan rakastettu poika ja rodun hyvän tahdon lähettiläs, missä ikinä liikkuikin.
Vesku, suren kanssasi, kiitollisena ihan kaikesta ♥ ! Annoitte meille muistoja, jotka säilyvät ikuisesti....
Aurinko laskee jo pitenee varjot,
aika on eron ja jäähyväisten,
poissa on ystävä kallehin.
Niin kaunis on maa,
niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
ja varjoisat veet, niin varjoisat veet.
(Kari Rydman)
3 kommenttia:
Jaksamista teille kaikille, joille Bruno oli rakas.
Kiitos Helena!
Oman kasvatin menettäminen suht nuorena on riipasevaa ja masentavaakin; kun yrittää parhaansa eikä sekään riitä niin rankaksi käy. Onnellisia ne, joilla kasvatit elelee sinne 14+-vuotiaiksi ilman huolen häivää.... Sen pitäisi olla tavoite, pytyt ja tittelit on halpaa tavaraa koiran terveyden menettämisen rinnalla.
Mutta elämä vaan on joskus tällaista ;-(
Näin on, kyllä terve ja pitkä yhteinen elämä on se kaikkein tärkein.
Lähetä kommentti