6. heinäkuuta 2013

Kesä jatkuu

Ikävästä huolimatta kesää riittää ja on vain hyväksyttävä, että rakkaat kasvatit ja ystävät poistuu joukostamme. Meidän lomaelämää kestää vielä viikon verran ja iloa tuovat poikien visiitit. Teemu kävi jo Peurungan kiekkoleiriltä tullessa ja Tommi on vielä tulossa. Arki sujuu muutenkin leppoisasti, sutarikin kävi ja Tytillä riitti mustassa miehessä ihmettelemistä.

Täällä Nisulassa on erittäin aktiivinen kyläyhdistys ja sillä on vuosittain tosi kiva yhteinen tapahtuma: lohisoppaa Juhlatalolla ja Päijänteen rannassa muurinpohjaletut kahveineen ja haitarinsoittoineen. Toissavuonna paikkaan iski trombi vieden kaffeteltan ja pöydät pellolle, nyt saatiin nauttia aurinkoisesta säästä ennen ukkosen tuloa. Paikalla oli väkeä vaahtosammuttimen kokoisesta tiniäisestä rollaattorivaariin ja olen oikein ylpeä meidän koisseista! Kumpikaan ei ollut moksiskaan, vaikka pikkumukulat härväs ympärillä kaiken aikaa ja möreä-ääniset papat tuli moikkaamaan. Vanhan Simon kanssa ei oltaiskaan oltu niin huolettomia, se pelkäsi lapsia ja saattoi napata kiinnikin.

Ai niin, jotenkin Brunoa suriessa koirien näyttelytohinat on hiipuneet taka-alalle ajatuksissa, mutta joo: Tytin Armi-sisko oli ROP-pentu viikko sitten Tuusulassa, kivalla arvostelulla. Etujalat on Armin ongelma, pääosin kait äitinsä peruja pehmeät välikämmenet, jotka pistää tassut taipumaan itään ja länteen, kuten tuomari hauskasti arvosteluun kirjoitti. Peetun Bani-tytär käväisi puolestaan Hämeenlinnan näyttelyssä, tuomiona vielä kesken kehityksen ja EH, luokkavoitto kuitenkin. Seuraavaksi sitten Armi menee Hyvinkäälle ja Banin Kettu-sisko tänä viikonloppuna Karjaalle. Onnea tytöille menneisiin ja tuleviin koitoksiin! Me Tytin kanssa taidetaan kehittyä rauhassa, typy on nykyisin aikamoinen notkoselkä, kaiken muun "hyvän" lisäksi. Sen päätehtävä taitaa tulevaisuudessakin olla Peetun seuraneitiys - ja sehän tietty sopii.

Tässä muuten ihan paras kuva, Teemun Daisy se osaa ottaa iisisti! Daisy on mun silmään hyvännäköinen staffityttö ja kasvattaja on samaa mieltä. Toivoisi Daisyä näyttelyihin, mutta isäntä ei ole kiinnostunut. Ymmärrän hyvin ja kun itselläkään ei ole mitään suurta paloa kehiin enää niin en jaksa edes kovasti painostaa - antoisaa koiraelämää voi viettää muutenkin. Vaikka vain ottaa lunkisti!

Ei kommentteja: