Tyttöjen kuulumisia

Ensin tietenkin se paras uutinen, Tytin PRA-BJ1-tulos! Kummaa muuten, ettei sen Fanconi-tulos ole tuolla sen omalla sivulla, mutta kait se sinne joskus tulee. Uusia PRA-tuloksia OFA:ssa on muutenkin ja taas sellaisista linjoista löytyy kantajia (ja yksi sairastuva), joita Suomessakin on. Mutta edelleenkin kotimainen suuri jalostuskoirien enemmistö puuttuu listalta - no, niinhän se on, omat koirat on aina terveitä ja silleen.

Peetun ja Hetan Bani-tytär on lomaillut Joensuussa ja käynyt parissa näyttelyssäkin. Tuossa kuvassa on tunnelmaa: basenjien erikoistuomari ja reipassanainen Rainer Vuorinen, hymyssä suin sekä tuomari että ihan ekaa kertaa kehässä esiintynyt Banin omistaja Tanita ja vielä hyväntuulinen pikku Bani. Arvostelu oli tällainen: Viehättävä nuori koira jolla hyvät mittasuhteet. Tasapainoinen pää. Kauniit silmät ja korvat. Erinomaiset rypyt. Kaunis ylälinja, häntä voisi olla korkeammalle kiinnittynyt. Liikkuu sivusta hyvin, edestä hieman ristiin. ERI ilman SA:ta ja ihan ok, tänään sitten uudet kujeet. Nostan kyllä Tanitalle pipoa, ilman mitään esittämiskokemusta tosta noin vaan kehään, mutta jostainhan se on aloitettava. Samanhan teki Banin Kettu-siskon omistaja, hyvä tytöt! Mun mielestä on hienoa, että nimenomaan omistajat aktivoituu koiriensa kanssa, sehän senkuin lujittaa yhdessäoloa ja omalla tavallaan johtajuuttakin. Useinhan koirien kasvattajat esittää kasvattinsa, ehkä sillä tavalla on sitten helpompi kerätä gloriaa ja saada kasvojakin; olkoonpa niin, kukin tavallaan.

Tuosta kuvasta vielä tuli mieleen, millaisilla luonteilla näyttelykoirat tänä päivänä menestyy. Banistahan sanottiin jossain näyttelyssä, että "iloisesti häntää heiluttava juniori". Hermorakenteeltaan tasapainoinen ei pelkää tuomaria eikä aristele pöydällä seisomista, on valmis vaikkapa tuntemattoman juniorhandlerin käteen. Arka tai aggressiivinen murisee ja yrittää ehkä näykkiäkin, jos asiat ei ole kunnossa ja koiralta puuttuu myös luottamus esittäjään. Juuri muuten sen takia usein se kasvattaja on näyttelyremmin toisessa päässä - noviisi ja jännittävä omistaja voi antaa vääriä signaaleja ja koiran epävarmuus senkuin kasvaa. Toki esittäminen vaikuttaa muutenkin koiran menestymiseen, aika harvoin ihan pystymetsästä tuleva pari eli koira ja handleri hyppäävät kertaheitolla huipulle.

No, joka tapauksessa palkitun koiran luulisi olevan myös kauneuden lisäksi luonteeltaan avoin ja käsiteltävissä. Kun aiemmin purin sydäntäni epäsiisteistä koirista niin kyllä kehän laidalla (ja kehässäkin) on joskus joutunut haukkomaan henkeään, kun "podiumilla" seisoo koira, joka juuri ennen kehään menoa vietiin syrjään pientä tahtojen taistelua (lue: alistamista) varten tai joka arvostelupöydällä murisi ja yritti jopa näykkäistä tuomaria. Itsellähän on aikojen alussa ollut sellainen (tuonti)uros käsissä ja kyllä häpesin sen käytöstä! Silti se tuli helposti valioksi, mutta sen näyttelyura loppui lyhyeen, tuskin koira nautti esiintymisestä enkä minä ainakaan. Onneksi se ei koskaan saanut jälkeläisiä, epävarma luonne kun taatusti periytyy, aina jollekin jälkeläiselle.

No, "Banitat" on tänään siis taas kehässä ja tuloksen tiedämme pian. Tärkeintä on, että esittäjä voi taas sanoa, että yhteistyö sujui hyvin - siitä se itsevarmuus kasvaa! Uusi työviikko on myös pienen sairasloman jälkeen alkamassa ja pikkukoululaisetkin kuulema lähtee liikenteeseen - siinä on monelle vanhemmalle sydämentykytysten paikka. Pienistä on tullut isoja ja koulutie voi olla vaarallinen. Onnea matkaan!