5. lokakuuta 2013

Pentulämpöä

Tuntuu oudolta, kun Tytti juoksee eikä tarvitse tai saa miettiä oikeaa tärppiaikaa eikä astutusreissuun lähtöä. Hieman on haikeat fiilikset, kun pentuja ei ole suunnitteilla. Siis kun lukee kaikkia maailman yhdistelmiä - joista jotkut jopa kiinnostaakin, monet ei yhtään. Ja joidenkin kohdalla kyllä pistää ihmettelemään, miksi kyseinen yhdistelmä yleensäkään tehdään. Mutta kait kasvattajilla on motiivinsa, muukin kuin pennuista saatava hinta. On kyllä joissain kohdin helppo olla samaa mieltä kuin eräs keskieurooppalainen koiranomistaja, joka tekee mittavaa rescuetyötä ja kirjoitti Facebookissa, että hänen mielestään kaikkia narttuja ei tarvitse käyttää jalostukseen. Ehkä tässä vaan meikäläisen omat pettymykset puhuu: useamman sijoitusnartun olen jättänyt käyttämättä, syystä jos toisestakin. No, paree näin..... FB-keskustelussa tuli myös hyvin esille, että selvästikin jotkut kasvattajat vain tuottavat pentuja, saadakseen taloudellista hyötyä. Ko. henkilön taustan tietäen oletan, että jotkut kasvateista sitten ajautuvat kiertolaisiksi ja loppuviimein kaltoin kohdeltuina joko piikille tai - onneksi sentään, rescue-hoitolaan; tuskin asiaa olisi muuten niin vahvasti nostettukaan esille. Rescue-sivulle pääset tästä, jos toimintaan kiinnostaa tutustua.

Itse olen sillä tavoin samaa mieltä, ettei basenji tosiaankaan ole helpoimmin hyvän pysyvän kodin löytävä rotu ja useamman pentueen teettäminen ei yleensä ole tarpeen - ellei nyt sitten ole huimaa määrää varauksia etukäteen ja koiran geeneissä jotain säästämisen arvoista. Eikä toki silloinkaan pitäisi tietoisesti riskeerata ainakaan koirien terveyden tai luonteen suhteen. Suomessa ei onneksi kuitenkaan ole mitään mittavaa määrää uutta kotia etsiviä koiria ja usein kodinvaihdot tapahtuu hiljaisuudessa; niistä ei julkisesti edes tiedetä ja kasvattajat tukevat toisiaan kodin etsimisessä (ainakin joskus).

Niin, siis pientä lämpöä on uuden pennun suhteen, ei onneksi kuumetta. Vähän hölmöä, kun tuo edellinen kakara ei ole edes aikuinen vielä. Katsotaan nyt, toteutuuko eräs kiinnostava pentue tänä vuonna tai siirtyykö vuodella, aika näyttää. Eihän näistä oikeasti eroon pääse, vaikka rodunvaihto aina välillä innostuttaakin - ja vaikka vastoinkäymisten osuessa kovaa kohdalle tuntuu, että kasvattaminen oli tässä. Mutta joutilaat eläkevuodet (onneksi) lähenee ja silloin voi (ehkä) olla enemmän innostusta taas puuhailla aktiivisemminkin.

Ei kommentteja: