23. kesäkuuta 2014

Rähjäämättä remmissä ja muutenkin

Sitä joskus oikein urakalla hävettää omien koirien käytös. Kumpikin tietää, mitä käsky seuraa tarkoittaa, mutta kun joku tulee vastaan niin kuurot on korvat. Toinen vilkaisee silmiin, että aha, kohta taas remmi kiristyy ja toinen painaa nykyisin jo maahan vaanimaan (jota mä inhoan!!) - kun on niin kova hinku hönkiä toisen luo ja leikkimään. Tytille on tähän mennessä osunut kaksi inhokkia, leikattuja uroksia molemmat, muuten kaikki on enemmän tai vähemmin hauskoja riekkukamuja. Kuten mökillä meidän pihaan eksynyt Alma-koira 9 kk, iso rottispäinen tyttönen, liekö rotuna blandis. Olin jättänyt lenkille lähtiessä portin raolleen ja Alma päätti poiketa kylään. Tyttihän oli onnessaan, jess riekkukamu. Peetu sen sijaan on äärest valikoiva ja Tytin jäätyä kotiin on enempi suojelukannalla. Almakin olis saanut aluks kyytiä, hittoako änkes reviirille. Alma maastoutui kuitenkin äkkiä ja tilanne meni sillä ohi. Onpa sillä (Peetulla siis) kauniit hampaat sanoi joku ja toinen, ai basenjista lähtee sentään tollanen ääni. Joopa joo, ei mitään ylpeilemisen aihetta. Laiska kun olen niin koulut on jääneet näiden koissien kanssa käymättä ja jää edelleenkin. Älkää te muut tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon: koiran kouluttaminen ei mene koskaan hukkaan!

Ja tuossa kuvassa nyt sitten ohitetaan rähisemättä :-)! Jotenkin uppos mun huumoriin, vaikkei tietenkään ihan se oikea tapa olekaan. Siinä Peetun ja Hetan Mickey-poika ja ilme on kyllä kovin lauhkea, osaako tuo mukamas rähistä? No ehkä sitten.....

Sellaista. Meihin on iskenyt kesäflunssa, isäntä köhii oikein urakalla ja mullakin kurkkua jo karhistaa. Mutta työt odottaa huomenna, lomaan vielä reilut kolme viikkoa. Ellei tässä nyt saikulle sitten sitä ennen, ei olis kyllä väliks.

Ei kommentteja: