7. maaliskuuta 2015

Päivitystä

Viime aikojen suurin uutinen on tietenkin se, että formulakuski "vetteli" on ostanut meidän kesäkotikunnasta mökin, tai huvilan siis. Onpas nyt jännää, päriseekö lentsikat Päitsillä ja lenkkeileekö mestari kylätien laitaa niinkuin huvilan myyjä teki. Kohtelias mies muuten, aina tervehti meidänkin resukööriä.

Siellä se on, rannan puuston takana piilossa...

Kun kaikenlaiset omakuvatukset on niin muotia niin tässä meikäläisen kohtuutuore - sain pikku tapaturman takia niskani tosi kipeäksi, viikon makoilin kotosalla ja nyt sitten jo töissä, niskatuen kanssa tosin aluksi.

Onneksi ei käynyt pahemmin ja pianhan on taas lomakin, päästään maalle rentoutumaan. Kotona kyllä pitäisi taas tehdä sitä iänikuista remppaa; sisäkatto roikkuu inhasti, kun edellinen remontoija käytti vääränlaisia kiinnittimiä ja nepä pirut on irtoamassa. Mun huone on jo korjattu, mutta yläkerran iso tila vielä aloittamatta. Tää ihanuus ei taida koskaan loppua!

Koiramaailmassa ei uutta, meidän karvaturrit pitää tiukasti kiinni turkeistaan ja muistuttavat lähinnä Korkeasaaren biisoneita tällä hetkellä. Vielä on sentään takkikelit, ilman suojavaatetusta ovat kyllä julmetun näköisiä. Siistimpiä varmaan ovat uudet tuonnit, kasvattajat on taas olleet ahkeria ja maahan on saatu uusia komistuksia. Jokunen hieman taas ihmetyttääkin ja näyttää siltä, että sellainen win-win-win -henki on päällänsä, useampi on satsannut kovasti samaan sukulinjaan tällä kertaa - jota täällä on jo ennestäänkin - mutta kun on kovin voittoisaa sukua, kiinnostusta riittää kovasti. On joukossa sentään yksi erilainenkin tuonti, hyvä niin. Toki sitä toivoo, ettei mitään romahduksia kenenkään kohdalta tule, siis terveysmielessä. Huonolla tuurilla yksi sairastunut koira pilaa sitten monen suunnitelmat, jos tai kun kovasti luotetaan yksiin ja samoihin koiriin.

Hauskaa tätä koiramaailmaa on sivusta seurata ja aina välillä käy mielessä uuden pennunkin hankkiminen. Varsinkin, kun tuolla Facebookissa näkee joskus tosi kivan näköisen yksilön mukavalla sukutaululla, tai siis ainakin olettaa sukkarin olevan siisti. Mutta totuus on monesti toisenlainen, tosi vähän varsinkaan monet ulkomaiset kasvattajat terveystestaa koiriaan ja pentueita kasvatetaan ja/tai tuotetaan pelkän näyttelymenestyksen perusteella. No, markkinat on ostajan ja me nyt kuitenkin ollaan eläkkeellä tästä puuhasta toistaiseksi. Katsomme tilannetta syksyllä 2017 uudemman kerran!

Kevään odotusta siis vaan kaikille ja erikoisterveiset Tammelaan, jonne tänä päivänä on meidän Iines-kasvatin kaveriksi muuttamassa pieni Aku-poika. Hymyilyttää tuo nimi, jonka arvasinkin, kun perheen vanhin basu oli meidän musta Minni. Toivottavasti saan kuvia sieltä..... Onnea matkaan!

Ei kommentteja: